Viva la Baltica!

Matkaa kertyi allekirjoittaneelle 1670 km

Matkaan lähti kuusi motoristia: Pete, Hannu, Jari, Kirsi, Sirpa ja Haki. Ensin oli tarkoituksena mennä kiertämään Pohjois-Norjaa, mutta reitin suunnittelun yhteydessä ja sääkarttoja selaillessamme totesimme reissun olevan aivan turha. Joten suunnaksi valittiin etelä ja Balttian maista Viro ja Latvia, tarkemmin Pärnu, Riika ja Kuresaari. Matka alkoi Sirpan ja Hakin kohdalla jo viikkoa meitä aiemmin ja he kiersivät pitkin Suomi-neidon suloisia lanteita ennen kuin tapasimme Helsingissä perjantaina 2.7. Me muut lähdimme perjantaina Keljon ABC:ltä (kuvat 1 ja 2) kohti Helsinkiä. Päätimme ajaa Lahden kautta mikä osoittautuikin hyväksi valinnaksi ainakin ajamisen ja maisemien suhteen. Rastilan leirintäalueelle olimme varanneet mökin, jossa näimme nämä meidän aikaisemmin lähteneet "kadonneet" lampaat (kuvat 3 ja 4).

3.7 Pärnu

Aamuksi siis Eckerö Linen terminaaliin ja pyörät sisään laivaan (kuvat 5 ja 6). Ratkaisuna edellisenä päivänä lähtö oli loistava, eipähän tarvinnut herätä aamukolmelta ja olla perillä väsyneenä. Laivamatka meni hyvin. Olimme päättäneet ajaa Pärnuun (kuvat 7 ja 8) eri reittiä, ns. maisemareittiä. No, siksi sitä ei voi sanoa, aivan yhtä tylsää tietä kuin suorinkin reitti, mutta tulipahan tehtyä. Reitti siis kulki Tallinnasta Paiden kautta Pärnuhun. Majapaikaksi valikoitui, yllätys, yllätys, Aleksandri. Valitettavasti pitää todeta, niin paljon kuin paikasta pidänkin, omistajan kennel pilaa majoituksen mukavuuden (kuvat 9 ja 10).

Pärnu, tämä Viron lahja kylpylä- ja rantamaailmalle. Aurinkoa riitti ja rannalla tuli käytyä, jopa uimassa. Lähinnä tosin kävelymatkat keskittyivät nähtävyyksien katselemiseen ja ruokapaikan etsimiseen (kuvat 11 12 13 14). Kaunis paikka tämäkin on ja pitää sanoa että nyt kaupunki pääsi minun silmissäni oikeuksiinsa toisin kuin ankeana huhtikuisena päivinä, jolloin siellä viimeksi kävin. Kävelykatu kojuineen ja terasseineen on varsin mukava paikka viettää kesäpäivää ja se ranta. Eipä tarvitse lähteä Espanjaan katselemaan rantaa ja "maisemia" riittää niitä lähempänäkin.

5.7 Riika

Kaikki olivat varoitelleet liikenteestä ja kuinka hurjaa on ajella Latviassa. Itse asiassa liikenne sujuu mielestäni jopa paremmin kuin Suomessa. Tokihan siellä mennään ohi milloin missäkin, mutta kun ajaa rajoitusten mukaan ja muistaa vilkuilla peiliin sekä antaa tietä ei mitään ongelmia ole (kuvat 15 ja 16). No, Riikan keskustan liikenne onkin jo sitten asia erikseen, varsin kaoottista ja ilman navia olisimme varmasti eksyneet lukuisia kertoja. Olin varannut meille varsin viehättävältä kuulostavan ja kuvissa myös näyttävän hotellin läheltä Riikan keskustaa. Hotellin sisäpihalle ajaessamme yllätys olikin suuri. Iso hiekkakenttä täynnä "varastettuja" autoja. Ensin ajattelin että päärakennus kadunvarrella on kuitenkin siisti, mutta yllätykseksi majoituimmekin sisäpihan perällä olevassa "rakennuksessa" ja se kerrostalon kyhäelmä, öö miten tuota nyt kuvailisi, venäläistyylinen tiilitalo, joka oli vielä pahasti rempallaan ja remontissa... Katsokaa kuvat (kuvat 17 19 20 22). No, jos jotain positiivista niin aamiainen oli ihan kohtalaista laatua. Pyörät uskalsimme häthätää jättää sisäpihalle, kun respassa sanottiin että kamerat on ja valvonta 24/7. Suihkuista tuli välillä ruskeaa vettä ja huoneet... katsokaa taas kuvat (kuvat 18 ja 21). Oli meillä kuitenkin takapiha ja pieni patio missä kelpasi Suomalaisturistin kelliskellä (kuvat 23 24 25). Viimeisenä yönä joku luultavammin murtautui alakerran keskeneräisiin huoneisiin (Ylönen piti vahtia koko yön sivulaukku kourassa) ja aamulla poliisi saatteli kaverin käsiraudoissa pois. Mutta kaupunkina Riika on kaunis, paljon antava, johon ei oikein kaksi päivää meinannut riittää. Ja torilla kannattaa käydä. Jos oisin saanut ne makkarat kylmään, olisin tuonut yhden laukullisen erilaisia läskipötköjä! Muutenkin tori on näkemisen arvoinen paikka (kuvat 26 27 28 29 30 31 32). Eli palattava on, tosin hotelli on kyllä eri. Hotel Romantica tarjosi hieman erilaista romantiikkaa kuin olimme kuvitelleet. Tosin pyörät ja sielut ehjinä niin ei voi valittaa. Sattui kyllä yksi sateinen pikku kuurokin Riikan reissulle. Osa joukosta värjötteli ostoskeskuksessa kun minä ja Jari korjailimme kadun toisella puolella olevaa terassia. Vettä tuli niin saata... ettei meinannut oikein terassi kestää (kuvat 33 34 35).

7.7 Kuresaari

Olen monen kuullut puhuvan että Saarenmaa ja Kuresaari on nätti paikka. Tämän voin hyvin allekirjoittaa. Tämä oli ainut paikka missä kävimme pyörillä tutustumassa lähiympäristöön. Itse matka Riikasta Kuresaareen meni nopeasti ja Saarenmaalle menevään lauttaan pääsimme juuri se 2 min myöhässä, joten odottelemaan seuraavaa (kuvat 36 ja 37). Majapaikkana oli B&B majoitusta tarjoava Loojangu, jossa olikin mukava nukkua edellisen majapaikan Kiinalais-Venäläis -tyylisten sänkyjen ja lakanoiden jälkeen. Ehkä tämä saari muistuttaa Ahvenanmaata olemalla kuitenkin varsin erilainen. Tämä paikka oli ehkä eniten minulle mieleen tällä reissulla. Ensimmäisenä päivänä kiersimme vain Kuresaaren keskustaa kävellen ja katsellen paikkoja. Kaupunki ja sen keskusta on pieni, mutta viehättävä sekä uimaranta on varsin mukavan näköinen (kuvat 38 39 40 41). Seuraavana aamuna lähdimme kiertämään saaren nähtävyyksiä: Kraaterijärvi , Anglan tuulimyllyt, sekä Pangan pengermä. Kaikki käymisen arvoisia kohteita ja tiet ovat mukavia ajaa. Osui kohdalle pätkiä päällystämätöntäkin tietä, josta kurapyörillä ajavat nauttivat, muut eivät niinkään (kuvat 42 43 44 45 46 47 48). Päivä oli varsin onnistunut ja iltapäivällä menimme vielä tutustumaan Kuresaaren linnaan, jossa toimii myös museo saaren historiasta (kuvat 49 50 51 52 53).

9.7 Kotiinpaluu

Aamulla kohti lauttaa, jossa lipunmyynnin kohdalla oli pieniä ongelmia. Kukaan kun ei ymmärtänyt mitä tämä sydänkohtauksen partaalla oleva mummo tarkoitti yhdellä minuutilla mitä hän hoki herkeämättä. Lautta kun oli kuitenkin jo sadan metrin päässä rannasta menossa vastarannalle. No liput saatiin mummon sekoillessa puomin kanssa ja paluumatka oli päässyt vauhtiin. Nyt ajettiinkin suorinta tietä Tallinnaan, jossa aikaa jäi vielä kierrellä hieman kauppoja (kuvat 54 55 56). Lauttamatka takaisin Helsinkiin meni niin kuin nyt lauttamatkat yleensä, eli odotellessa ja syödessä. Tapasimme ruokapöydässä kaverin, joka oli hakenut auton Riikasta. Sai kuulemma noin 3-5 tonttua halvemmalla kuin Suomesta, siis verojen jälkeen. Mukava oli vaihdella kokemuksia liikenteestä ja varsinkin hotellista, kun kaverilla oli osunut valinta täysin nappiin toisin kuin meillä. Helsinkiin päästyämme ajoimme keskustan läpi yhtenä joukkona, mutta kuten oli aikaisemmin sovittu, niin paluumatkan jokainen tekisi omalla tahdillaan. Joukkomme erkanikin kahden pyörän pareiksi ja kotiin minä saavuin noin 00:15. Reissu oli aivan loistava ja kaikista varoituksista huolimatta ei niin vaarallinen, kuin olin kuvitellut. Tiet Balttiassa olivat hyvässä kunnossa, mitään ajamisen elämyksiä niistä en tosin irti saanut lukuun ottamatta Saarenmaan sorapätkiä, joten tarina keskittyykin enemmän siihen mitä reissussa tehtiin ja nähtiin. Niin, ruoka Baltiassa on halpaa ja hyvää, jos vain ymmärtää mennä syömään pois turistirysistä. Ei se ruoka kallista ole niissäkään, mutta kalliimpaa kuin sivukujilla.

Petri Kiiski 16.7.2010